maanantai 14. tammikuuta 2013

Nuutinpäivä vie kevättä kohti

Joulu pakattiin pois jo viikko sitten ja johan tässä on taas jo töihinkin täysin tottunut näin nuutinpäivään mennessä. Nukkumis- ja ruokarytmin puolesta on mukavaa, että arki rullaa taas, mutta täytyy vaan alkuun ihmetellä miten sitä ehtii taas tehdä kaiken mahdollisen. Kaiken normaalin arkielämän lisäksi, kun pitäisi ehtiä myös harrastaa eli neuloa, lukea ja lisäksi Midsomerin murhien yksi kausi jäi pahasti kesken ja lisäksi tv:ssä on alkanut viikon sisällä aika monta erittäin mielenkiintoista sarjaa jne. Lomallahan ehtii kaikenlaista yllin kyllin, mutta tosi asia on se, että arkena on vaan tehtävä valintoja. Viikonloput ovat lyhyitä ja nyt kun päivät ovat vielä lyhyitä, sitä aikaakin tuntuu olevan vielä todella vähän. Mutta siihen on nyt tulossa muutos; nyt loppuviikosta päivä oli pidentynyt vasta noin puoli tuntia, mutta viikon päästä jo tunnin. Nyt on ne ratkaisun hetket.


Ja niin on ne ratkaisun hetken ruokavaliossakin. On ollut mukavaa vaihtaa raskaat juhlaruoat omaan arkiruokaan ja voi että kaupoissa on ollut ihania hedelmiä. Niitä onkin tässä useana iltana syöty. Erityisen hyviä ovat erilaiset melonisekoitukset sekä tietysti ananas. Ja onhan nämä hedelmät aivan siis uskomattoman ihanan näköisiä kotona!

Nyt meillä alkaa synttärit puskea päälle ja alkaa se viimeinen juhlaviikko joulun jälkeen eli kakkua ja muuta hyvää on taas kohta tarjolla. Olen aina ollut todella iloinen, että poikani syntyi tammikuussa, sillä tammikuu on aina ollut todella vaikea kuukausi. Juhlakauden jälkeen on ollut vaikeaa tottua pimeyteen ja arkeen talven kylmyydessä; vaan ei enää. Synttäreiden järjestäminen on ihanaa puuhaa ja tempaisee mukaan arkeen. Kun juhlat on ohi, onkin jo helmikuu ja silloin voi jo päivistäkin puhua. Toisaalta olen tämän ja viime talven ollutkin niin kiireinen, että en ole oikeasti edes mitään pimeyttä sen kummemmin huomannut. Ainoastaan sen verran, että huomaan välillä toivovani, että olisin kotona joskus päiväsaikaan!

Mutta nythän se vain on niin, että päivän pidentymisen alkaa näinä päivinä jo huomata töistä lähtiessä. Kotiin ei vielä valoisalla ehdi muutamaan viikkoon, mutta sekin aika tulee ennen kuin huomaakaan. Sitä ennen tässä ehtii vielä ostaa monet tulppaanit ja lämmitellä monta kertaa viltin alla kylmän päivän jälkeen. Mutta pidetään ensin ne synttärit; koirakin kävi jo kylvyssä juhlia varten, kun monta rakasta silittäjää on tulossa käymään, niin täytyyhän sitä parhaimmillaan silloin olla!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti