maanantai 25. maaliskuuta 2013

Jäät saavat lähteä

Työni puolesta nyt on jo kesä. Kilpailukausi päättyi eilen, joten kaikki jäät saavat puolestani lähteä. Aivan erityisesti jalkakäytäviltä; olen lopen kyllästynyt liukasteluun ja niihin möykkyihin. Mutta ei hätää, töitä piisaa kyllä kesälläkin ja aivan erityisesti kesäloman jälkeen; syksy on vuoden kiireisintä aikaa.

Ensimmäinen joukko kävi testaamassa Adler Arenalla jäätä. Ensi helmikuussa siellä tavataan taas ja toivottavasti vielä suuremmalla porukalla. Lisäksi toivon kotiintuomisiksi useita unelmien täyttymyksiä. Samaa toivon tietysti koko Suomen joukkueelle. Adler Arena oli kuulemma valmis ja kaikki muu kuulemma vielä rakenteilla. Ihan niin kuin ne unelmatkin.


Nyt sitten saa vain jännittää millaisen show:n Putin meille Sotšissa järjestää. Lontoo tarjosi sellaisen kattauksen, että toista sellaista ei maailmasta löydy. Kaikilla järjestäjillä on omat hienoutensa ja kaikki ovat ainutlaatuisia, mutta se Lontoo; etenkin päättäjäisissä oli koolla sellainen kaarti, joista muut voivat vain unelmoida. Ensinnäkin siellä soi tietysti Led Zeppelin ja koko show:n päätti aivan fantistinen The Who. Ray Daviesin Waterloo Sunset oli aivan ihana ja vaikka en ole Queenin ystävä, mutta We Will Rock You oli upea. I am the Walrus loistava. Huikeaa, että joku maa voi esitellä ylpeästi aivan lähihistoriaa!



Ja ei, mitään vikaa ei ole kaukaisemmassa historiassakaan. Pekingin show vuonna 2008 oli omalla tavallaan huikea; ilotulitehomma on tosiaan kiinalaisten heiniä. Niin ja olihan siellä Jimmy Page hakemassa olympialaiset Lontooseen. Mutta se Sotši; sitä en tiedä mitä odottaa. Entinen presidentti ja nykyinen pääministeri Medvedev on kyllä tunnetusti Zeppelin-mies. Putinista en vielä tiedä.

3 kommenttia:

  1. Hello! There are a lot of beautiful photos in your blog!

    VastaaPoista
  2. We invite you to look at our blog!
    caucasusgeography.blogspot.com

    VastaaPoista
  3. Thanks Amin! I will take a look at your blog, thank you for the link.

    VastaaPoista