Parvekeviljelyksiä

Tänä vuonna parvekkeen hyötykasvipuoli on jätetty vähän vähemmälle. Monet yrtit ja vihannekset tuntuvat tarvitsevan valtavasti vettä tai ovat muuten vaan aika kranttuja kastelun suhteen. Monet kasvit eivät niin välitä kunnon kuivumisesta välillä, mutta jatkuva vaihtelu tietysti kasveja kuluttaa, kun kesäpäivät ovat erilaisia ja eihän sitä aina kesällä kotonakaan olla.

Tarjouksesta kuitenkin ostettiin yksi kirsikkatomaatti. Monilla tutuilla tomaatit kuulemma tuottavat valtavasti satoa, mutta meillä eivät ole koskaan kypsyttäneet mitään kovin suuria määriä. Kiva kasvi se on kuitenkin ja ainakin nämä valmiit raakileet ehtii kypsytellä. Kasvi kuivuu kyllä todella nopeasti, mutta toisaalta tomaatti on siitä helppo, että aina tietää, että se pitää kastella.

Pieni sisällä oleva mansikka on myös ihan hyvin tuottanut satoa; varmaan saman verran kuin mitä isommat amppelit ovat kesässä tuottaneet. Mansikka on vaan niin lapsen lemppari, että se on joka vuosi hankittava. Oliivi- ja sitruspuiden satoa ei kannata edes laskea. Joku sitruspuu on kerran tehnyt meillä kasvaneena hedelmiä, mutta Suomen talven aikana eivät sitten kypsyneet ja keväällä kasvi vaan kuivui aivan rutikuivaksi (itsestään, ei kastelun puutteesta) ja kuoli. Myös oliivipuu on kerran tehnyt ehkä yhden oliivitertun. Niistäkään ei koskaan tullut valmista vaan kuivuivat pois. Yrttejä sen sijaan on useampia erilaisia vuosien mittaan kokeiltu ja parhaat kokemukset on rosmariinista, joka kestää parvekkeella hyvin ja pitkään. Siinä on lisäksi aivan ihana havupuinen tuoksu ja ne riippuvasti kasvavat versiot ovat todella mukavan näköisiä. Tänä vuonna meillä on vain laventeli ja timjami, jotka kasvavat mainiosti keittiössä, joten niitä ei sitten ole syytä sieltä siirtää.

Krassiviljelyksen suhteen on erittäin hyviä uutisia. Ensimmäiset taimet alkoivat itää jo alle viikon kuluttua istutuksesta, kuten kuvassa näkyy. Nyt niitä on itänyt ehkä yhteensä 10 taimea ja olen siirtänyt ne jo parvekkeella oleviin ruukkuihin muiden krassien sekaan. Vielä odotellaan, josko niitä itäisi lisää, mutta se on ainakin selvää, että istutusmenetelmä vaihtuu pysyvästi. Tämä ohut multa on todella tehokas kasvupohja. Ihmettelin sitäkin kuinka pitkät juuret taimet olivat jo ehtineet kasvattaa, vaikka taimen kokokaan ei vielä ollut huimaava. Lisäksi taidan kyllä siirtyä Lord Nelsoniin; kyllä näiden siemenien itämisprosentti oli aiempiin verrattuna aivan toista luokkaa.

Näillä lämpimillä säillä on kyllä myös kasteluhommaa parvekkeella riittänyt. Toisaalta se on kyllä helpompaa, kun tietää, että liikaa ei voi kastella. Nyt kun luvassa on viileämpiä säitä, sitä saakin taas tarkkailla mullan kosteutta enemmän. Parvekelasien vuoksi lämpö ei parvekkeelta onneksi kesäsäillä karkaa mihinkään, joten nyt vaan lasit kiinni ja parvekkeelle lukemaan!