lauantai 30. elokuuta 2014

Paluu Deadwoodiin

Vietin viime kesän aika pitkälti Deadwoodin parissa. Koko kolmen kauden rupeama oli melkein katsottu heinäkuun alkuun mennessä ja muutaman viimeisen jakson katselin loman mittaan. Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä kannatti! Olen katsonut sen toki aikoinaan, mutta kyllä tämä toinen kerta oli kerta kaikkiaan aivan mahtava. Lisäksi sarjaa on piiloteltu uusintakierroksilta ja dvd:t ovat olleet hintavia todella pitkään; tosin löysin boksin kerran erittäin halvalla, mutta en sitä ollut ennen kesää "ehtinyt" katsoa. Nyt kun sarja vihdoin ja viimein tuli Hbo Nordicille kevään päätteeksi, pääsin viimein asiaan.

Deadwood kannattaa katsoa putkeen. Jaksojen välissä ei kulu aikaa vaan ne saattavat jatkua välittömästi edellisestä jaksosta. Jaksot ovat täynnä dialogeja sekä kohtauksia, jotka kannattaa seurata tarkkaan. Jokaisessa jaksossa tapahtuu, mutta kaikki ei ole visuaalista, vaan paljon merkittävää tapahtuu keskustelujen ja tapaamisten perusteella. Hahmoja on vaikka millä mitalla; jotkut mukavia ja jotkut vähemmän mukavia, mutta äärimmäisen kiinnostavia kaikki, kuten hyvä ja paha Al Swearengen. Oma suosikkini on tietysti edelleen Seth Bullock; ei täydellinen hänkään. Deadwoodissakin on henkilöissä melkoista vaihtuvuutta kuoleman muodossa alusta loppuun, mutta erittäin suuri joukko on mukana lähes alusta loppuun.



Deadwoodin mutainen ja usein suhteellisen ankea maailma pitää hyvin otteessaan. Juoneen uppoutuu toden teolla, koska kaikessa ankeudessaan sarja on hyvin aidon oloinen. Tuskinpa olisin siellä itse aikoinaan viihtynyt eli tästä villistä lännestä ei saa millään muodolla kovin romantisoitua kuvaa. Naisen paikka on pääsääntöisesti vain ja ainoastaan kotona tai ilotalossa, mutta ei tästä hyviä naishahmoja kuitenkaan puutu. On Joanie Stubbs, Trixie, Alma Garret sekä tietysti Calamity Jane, joka ei edusta kumpaakaan edellä mainittua. Calamity Jane on Calamity Jane.



Kaikki sarjan henkilöt eivät ole pahoja tai kovia, mutta silti mielenkiintoisia, kuten mm. Charlie Utter, Sol Star sekä tietysti Wild Bill Hickock, jonka tarina ei pitkään jatku. Kaikki ihmiset näyttävät myös siltä, miltä ihmiset näyttävä; kirjo on valtava. Sehän se näiden huippusarjojen salaisuus onkin, että epätäydellisillä ihmillä saadaan pidettyä mielenkiinto yllä alusta loppuun. Kaikkihan ovat epätäydellisiä omalla täydellisellä tavallaan. Pahuutta on aina kaikkialla, mutta hyvyyttäkin löytyy yllättävistä paikoista. Joskus sitä vilahtaa siis jopa Al Swearengenissä.


Ainoa Deadwoodin miinus on se, että sitä olisi pitänyt tehdä paljon enemmän. Kolme kautta on aivan liian vähän ja tarina jää kesken; eikä sillä, että tarinan olisi sen kummemmin tarvinnut päättyäkään. Mutta kyllä Deadwoodista olisi saanut irti vielä monta monituista kohtausta. Mutta ei auta, Deadwood päättyi jo kauan sitten. On vaan aloitettava joskus alusta uudelleen, mutta sen teen kyllä mielelläni. Erittäin mielelläni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti