Loppiaista

Joulunajan pyhät on vietetty ja hetkeksi jo palattu töihinkin, mutta vain hetkeksi. Arki toki koittaa taas huomenna ja vähitellen on taas aika alkaa katsella työn puolesta kevään tulevia koitoksia. Vähän vaikealta se tuntuu vielä tänään, kun joulunajan pysähtyneisyydestä (ja juhlien tulvasta) pitäisi alkaa suunnitella ihan oikeasti toteutettavia asioita. Hiljaa hyvä tulee. Huominen menee vielä taas totutellessa arkeen, mutta siitähän se vuosi sitten käyntiin lähtee. Joululoma on aina vähän sellainen, että sen vaikutukset huomaa vasta tammikuussa. Tämä loma on täynnä juhlia ja siirtymistä paikasta toiseen. Paluu arkeen on mukavaa jo pelkästään palautuvan rytmin vuoksi, mutta arki on mukavampaa virkeämmän mielen kanssa, kun on saanut tehdä niin paljon mukavia asioita sekä toki levätäkin siinä välissä.

Viime aikoina aina kotona ollessa on tullut katsottua Game of Thronesia alusta lähtien pari jaksoa päivässä. Joululomalla se ei toki ole paljon, mutta huolestuttavasti ollaan jo saavuttu kolmannen kauden puoliväliin ja paljon ei ole enää jäljellä. Sitä suuremmin odotukset ovat siirtyneet maalis-huhtikuun vaihteeseen, jossa jossain siintelee viides kausi. Oikeasti siihen ei enää ole niin pitkä aika. Joululomalla olen myös alkanut katsoa uuden Hero-kanavan sarjaa Missing osana nykyistä Sean Bean -maratoniani, jonka seuraava osa on tulossa lähiaikoina. Sarja on aivan toivottaman huono, mutta Seanin Beanin vuoksi se on vaan kestettävä.

Harmittelin jo aiemmin, että perinteiseen tapaan uudelleen kukkivat orkideat ovat pudottaneet nuppunsa, mutta nyt täytyy vähän päivittää tilannetta uudelleen. Ikkunalla olevat orkideat eivät nuppuja olekaan pudottaneet ja osa on jo kukassa pakkasesta, vedosta ja lämpöpatterista huolimatta. Taidan muutenkin siirtyä työhuoneessa ja viherikkunalla pelkästään orkideoihin. Muihin tuntuu iskevän heti tuholaiset eikä niistä pääse eroon millään. Orkideahyllystä on toki taas talven mittaan menetetty pari yksilöä, mutta sehän on vaan taas ihan tekosyy ostaa niitä myöhemmin kevään mittaan lisää!

Loppiaisherkkuna on tänään nautittu panettone-kakkua, joka onkin suunnilleen ainoa alennusmyyntilöytö tältä vuodelta. Melkein jo vaikutti siltä, että saadaanko kakkua tänä jouluna ollenkaan, kun kakut olivat ennen joulua jo loppuneet perinteisestä ostopaikasta, mutta joulun jälkeen niitä löytyi muualta poistosta. Panettone on ehdoton jouluherkkuni ja sitä voisi taas kokeilla itsekin leipoa uudelleen. Olen ostanut siihen sopivan vuoankin muistaakseni vuosi sitten, mutta leivontahommiin en ole vielä ehtinyt tai siis saanut mitään aikaiseksi. Alennusmyynneissä olen hieman käynyt, mutta mitään erityistä ei ole löytynyt. Netistä tein Pentikin alennusmyynnistä joitakin löytöjä, mutta tavalliseen tapaan sieltä katoaa parhaat päältä hyvin nopeasti. Liikkeistä ei taas juuri mitään löydä, koska myymälän tuotteet on nopeasti myyty. Täytyy kokeilla tehtaanmyymälöistä sitten myöhemmin, kun alennusmyynnit ovat ohi. Kaneli-tarjotinta jäin kaipaamaan. Toistaiseksi.

Loppiaiskahvin kanssa tarjolla oli joulunajan perinteisen Ruotsin ristelyn tuomisina briossit, joita saa siis Ruotsistakin. Niitä on yleensä syöty kesälomalla Välimeren maissa, mutta samat naturellit ja suklaamuruversiot löytyivät myös Ruotsista. Näitäkin voisi kokeilla leipoa itsekin vuoden mittaan. Sinänsä Tukholma oli ennallaan; lunta vähemmän kuin Suomessa kuten aina. Nyt on myös kokeiltu molemmat uusitut Siljan laivat ja parasta antia on Tavolata-ravintola. Uudet shoppailutilat ovat tilavia ja hienoa, mutta ehkä joiltakin osin valikoimat olivat vanhoissa paremmat. Uusitut uintitilat eivät perheen miesväeltä kehuja saaneet; uiminen ja lapset eivät niissä saa enää tilaa vaan ne on tarkoitettu aikuisille istumiseen. Mutta muilta osin risteily on aina risteily; ihanaa irrottautumista arjesta! Ruoka on hyvää ja aina löytyy kaupoista jotain kotiin viemisiksi.

Hävettää ihan myöntää, mutta syksyllä ostetun kurpitsan tyhjentäminen ja keittäminen jäi loppiaiseen. Joulukoristeita siivotessa hoidettiin siis siinä samalla muutkin menneet vuodenajat komeroon. Kurpitsa oli ihan kunnossa ja siitä sai kurpitsasosetta pakastimeen parin piirakan verran sekä paahdettuja kurpitsansiemeniä. Ja tietysti sen lyhdyn, joka nyt voi parvekkeella ottaa vastaan tätä uutta vuotta. Näillä pakkasilla säilyisikin varmasti ihan mukavasti, mutta huominen tuo taas lämpimämpää säätä; kunnes viikon päästä jäähtyy taas ja lämpenee uudelleen. Erikoisia lämpötilanvaihteluita.

Pakkasiin ollaan siis päästy, mutta eihän ne onneksi enää kauan kestä. Talvi on ohi viimeistään vappuna ja siihen on vain enää neljä kuukautta. Sitä ennen ehtii vaikka mitä. Kuten vaikka pitenevistä päivistä. Nyt päivä on 20 minuuttia pidempi kuin kaksi viikkoa sitten. Viikon päästä 40 minuuttia, joten vauhti vaan kiihtyy. Vähitellen on aika aika alkaa suunnitella pojan 10-vuotissynttäreitä. Taidan aloittaa kakkukuvasta. Kuten joka vuosi.