torstai 12. helmikuuta 2015

Karamelli ja kaneli

Sorruin taas lankaostoksiin, mutta hyvin pieneen ja kohtuulliseen määrään tällä kertaa. En ajatellut ostaa kevään lankakartasta oikein mitään, mutta näin kerran Prismassa Nallen Taika-langasta uutuusvärin karamelli ja en saanut sitä sitten enää mielestäni. Se oli kerta kaikkiaan ihana! Ja nyt minulla on niitä kaksi kerää odottamassa ideaa siitä, mitä niistä raaskisin tehdä.


Tilasin Prisman verkkokaupasta uuden Muumitalo-mukin ja siinä samalla ajattelin hankkia jotain paketin pehmusteeksi. Lanka on todella ihanaa kotonakin ja näin kohtuullinen määrä voisi päätyä ihan vain sukkiin. Olen viime aikoina ihastellut myös uusia turkooseja lankoja, mutta ne eivät oikein kuulu omaan värikarttaani vaikka turkoosista pidänkin. Nyt on oikeasti alettava keskittyä vain lankoihin, joista meinaan tehdä jotain. Neulominen on muutenkin ollut aika hidasta viime aikoina eikä varsinkaan mitään valmista ole syntynyt. Lähes jokainen päivä on kyllä tullut neulottua, mutta aikaa on ollut vain muutamaan kerrokseen. Luotan tässä lisääntyvän valon voimaan; näin kevättalvella valon kautta elämäänsä saa taas monta lisätuntia iltaan.


Sain myös viime viikolla toteutettua yhden ostoshaaveistani, kun löysin kuin löysinkin Pentikin poistuneeseen syysvalikoimaan kuuluneen Kaneli-tarjottimen. Stockmannilla niitä oli jäljellä vielä useampiakin ihan normaalihinnalla, mutta kanta-asiakasalennuksella sain tarjottimen kotiin ihan mukavaan hintaan. Ja kyllä se onkin kaunis! Mihinkään esille sitä ei voi päivisin jättää, sillä yksinään kotona tallusteleva jyrsintäkone huolittelee tarjottimen reunat muuten alta aikayksikön. Saman jyrsintä-/huovutuskoneen vuoksi on viime aikoina tullut käytettyä tarjottimia neulontatöiden kantamiseen päivisin turvaan ja iltaisin esille. Vastaavaa käyttöä tällekin ihanuudelle suunnittelin. Välillä tuntuu uskomattomalta ajatella, että edellisen beaglen aikaan kaikenlaiset rottinkikorit ja muut saivat olla turvassa ja koiralta oli vain yksi huone kielletty. Ajatella, voisiko se olla taas joskus tulevaisuudessa totta?


Nyt kun lankatoivelistalta on hoidettu se erityisen sykähdyttävä lanka, voikin alkaa odotella syksyn lankakarttaa ja keskittyä siihen neulomiseen. On vaan niin vaikeaa olla seuraamatta lankatarjouksia ja erityisesti olla hyödyntämättä niitä... Toisaalta nyt on poistolangatkin poistettu ja muu kevät on niin pastillinen, että sitä on turvallisilla vesillä. Ellei nyt se turkoosi pääse yllättämään. Ei, sitä en kyllä nyt osta. En ainakaan ilman mitään ihan oikeaa käyttösuunnitelmaa ja ehdotonta aikataulua. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti