Ei elokuuta ilman rapuja! Tänä vuonna jo vähän näytti siltä, ettei niitä ehdi välttämättä syödäkään, kun perinteiseen tapaan elokuun viikonloput täyttyvät menoista. Mutta kyllähän se aika ravuillekin lopulta järjestyi. Muutama rapu kuuluu kesään ja niihin kesämuistoihin, joihin on kiva talvikuukausina palata!
Meillä ravut hankitaan ihan pakastealtaasta ja niitä on tarjolla aina sen verran kuin on. Jokainen syö sen minkä syö paahtoleivän päällä. Tänä vuonna hankimme vähän isompia kiinalaisia rapuja ja niiden purkaminen oli huomattavasti helpompaa kuin niiden pienempien yhtä lailla kiinalaisten rapujen, joita meillä yleensä on. Syötävääkin niissä oli ihan mukavasti! Itse ruokana ennen rapuja oli taas kanakeittoa, jotta ei sentään tarvitse nälkään nääntyä. Pääjuttuhan näissä ravuissa on seura ja se juhlatunnelma, vaikka kyllähän ne hyvältä maistuvatkin!
Jälkiruokana oli uusi suosikkini uunijäätelö, josta tällä kertaa tehtiin tuoreista marjoista kuningatarversio. Uunijäätelö on aivan mahtava jälkiruoka. Suhteellisen nopea tehdä ja aivan ihanan makuinen. Versioida voi ihan niin paljon kuin vaan haluaa. Omaan makuuni ehkä marjat sopivat kaikkein parhaiten, miksei myös tietysti omenat! Hieman kirpeyttä ja hapokkuutta makean kaveriksi ja elämys on aivan täydellinen!
Mahtava sääkin suosi rapuiltaa tänäkin vuonna. Pientä haikeutta on tietysti ilmassa, kun ylihuomenna astutaan taas syyskuun puolelle ja kesä alkaa olla tältä vuodelta vietetty. Toisaalta, kesä oli pitkä ja ihana sekä olen lisäksi syksyihminen, joten kaikkea ihanaa on taas luvassa syksyn mittaan. Ne on ne värit, tuoksut ja tunnelma; se haikeus ja palo, joka syksyihmisen sydämessä asuu. Ja kun Suomen on asuinpaikakseen aikuisiällä valinnut eikä ole tullut lähdettyä (ainakaan vielä) pois muille maille, kaikista vuodenajoista tulee poimia parhaat palat ja vain nauttia. Siitä talvestakin, joista vielä hetken edellinen on lähempänä kuin seuraava. Meillä on täällä maailmanpuoliskolla kuitenkin kivat kodit ja hyvää ruokaa; ja pitäähän sitä joskus kerätä voimiakin, että jaksaa taas ensi kesänä taas lomailla ja nauttia valon yliannostuksesta. Hyvillä mielin kohti pimeitä aikoja!
Jälkiruokana oli uusi suosikkini uunijäätelö, josta tällä kertaa tehtiin tuoreista marjoista kuningatarversio. Uunijäätelö on aivan mahtava jälkiruoka. Suhteellisen nopea tehdä ja aivan ihanan makuinen. Versioida voi ihan niin paljon kuin vaan haluaa. Omaan makuuni ehkä marjat sopivat kaikkein parhaiten, miksei myös tietysti omenat! Hieman kirpeyttä ja hapokkuutta makean kaveriksi ja elämys on aivan täydellinen!
Mahtava sääkin suosi rapuiltaa tänäkin vuonna. Pientä haikeutta on tietysti ilmassa, kun ylihuomenna astutaan taas syyskuun puolelle ja kesä alkaa olla tältä vuodelta vietetty. Toisaalta, kesä oli pitkä ja ihana sekä olen lisäksi syksyihminen, joten kaikkea ihanaa on taas luvassa syksyn mittaan. Ne on ne värit, tuoksut ja tunnelma; se haikeus ja palo, joka syksyihmisen sydämessä asuu. Ja kun Suomen on asuinpaikakseen aikuisiällä valinnut eikä ole tullut lähdettyä (ainakaan vielä) pois muille maille, kaikista vuodenajoista tulee poimia parhaat palat ja vain nauttia. Siitä talvestakin, joista vielä hetken edellinen on lähempänä kuin seuraava. Meillä on täällä maailmanpuoliskolla kuitenkin kivat kodit ja hyvää ruokaa; ja pitäähän sitä joskus kerätä voimiakin, että jaksaa taas ensi kesänä taas lomailla ja nauttia valon yliannostuksesta. Hyvillä mielin kohti pimeitä aikoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti