keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Hämmentävä True Detective

Sain vihdoin katsottua True Detectiven toisen kauden HBO Nordicilta ja olo sen jälkeen on erittäin hämmentynyt. Olisin niin halunnut pitää tästä toisesta kaudesta, mutta kyllä tästä jäi paljon puuttumaan. Olen ollut aika epäuskoinen, että oliko tämä todella niin vaisu vai enkö vain ymmärtänyt jotain. Ilmeisesti moni muukaan ei ymmärtänyt. Täytyy vaan toivoa, että True Detectiven tarina ei ollut tässä ja seuraavalla tai seuraavilla kausilla siirryttäisiin taas muihin osavaltioihin ja aidompiin ihmisiin ja parempaan tarinaan.

Credit: hbonordic.com


Lähtökohdathan toiselle kaudelle eivät nyt muutenkaan olleet erityisen hyvät. Loistava ensimmäinen kausi loistavine näyttelijöineen on haastava paikka päästä edes lähelle vastaavaa laatua. Katson paljon tämän tyylilajin sarjoja ja pidin ensimmäisestä kaudesta valtavasti, en kuitenkaan hullaantunut siitä, kuten tiedän monelle tapahtuneen. Ensimmäinen kausi oli yksi tällaisten sarjojen parhaita, ei kuitenkaan välttämättä paras. Sen vuoksi sanon, että näille hullaantuneille tämä toinen kausi tulee olemaan aivan valtava pettymys. Itse olin valmis antamaan tälle mahdollisuuden ja tämä olisi voinut toimia, mutta se ei toiminut. Siksi melkein sanoisin, että ne, jotka eivät yleensä katso rikossarjoja ja ihastuivat tämän ekaan kauteen, jättäkää tämä ihmeessä väliin. Tulette vain pettymään. Muille taas tämä on ilman muuta ihan katsottava ja täytyyhän se nyt itse todeta, jos ei jostain tykkää eikä uskoa kuulopuheita.



Jo alkuasetelma oli haastava. Sarjan tapahtumien siirtäminen Los Angelesiin Lousianasta on melkoinen muutos. Tänä päivänä tuntuu, että Los Angeles ja esikaupungit ovat aika kuluneita tapahtumapaikkoja eikä tällä kyllä siihen eloa saatu. Toisaalta, samoille seuduille sijoittuu aika samanlainen sarja Bosch, joka toimi taas erittäin hyvin. Siinä tarina pysyi tyylikkäänä ja aisoissa ilman ylilyöntejä. Tässä taas ei valitettavasti hirveästi ole sitä tarinaakaan. Ensimmäisellä kaudella jo pelkästään tutkittavat rikokset pitivät otteessaan. Lisäksi siinä oli erittäin taidokkaasti käytetty flashbackejä tarinan kerrontaan, joilla oli aivan valtava merkitys sarjan tunnelman luomisessa. Flashbackien käyttö olisi voinut pelastaa toisen kauden edes osittain. Toisen kauden juoni on vaan niin olematon, että pätkillä menneisyyteen siihen olisi voinut saada jotain mielenkiintoa. Synkyydelläkin on eroa. Molemmat kaudet ovat erittäin synkkiä, mutta toisessa se toimii ja toisessa ei. Toinen kausi on vähän kuin tylsien sarjojen ykkönen The Killing, jonka tylsyys sekä pitkäveteisyys ja toivoton synkkyys hakee vertaistaan. True Detectiven toinen kausi häviää kyllä onnekseen reippaasti sille, mutta on tämä vaan niin laahaava juttu. Rauhallinen ja verkkaisa tunnelma voi toimia erinomaisesti, jos sitä kannattelee tarina ja toimivat hahmot. Mutta jos kumpaakaan ei ole, jää lopputulos aika laimeaksi.

Credit: hbonordic.com

Itse arvostan todella paljon sitä, että toinen kausi lähdettiin reippaasti ja rohkeasti toteuttamaan aivan erilaisena kuin ensimmäinen. Paikan ja näyttelijöiden vaihtaminen sekä kerronnan tyylin muuttuminen olisi onnistuessaan ollut vertaansa vailla. Ja ainahan riskien ottaminen ei toimi, mutta ilman niiden ottamista ei koskaan tule mitään uuttakaan. Tämän kauden jälkeen, seuraava kausi on todennäköisesti loistava. On täysin selvää, että näyttelijöinä Woody Harrelson ja Matthew McConaughey ovat omaa luokkaansa, sarjan onnistumisella ei ole kuitenkaan tekemistä sen kanssa, että siihen tarvittaisiin yhtä tunnettuja ja merkittäviä näyttelijöitä. Hyvä pitää olla, mutta tärkeintä on sopia rooliin ja tehdä roolista uskottava ja kiinnostava. Sekä Harrelson että McConaughey näyttivät olevan toisella kaudella myös tuottajina, joten täyttä synninpäästöä hekään eivät toisesta kaudesta saa. Toisen kauden päähenkilöistä on todettava, että yksikään niistä ei ole kovin uskottava eikä mikään niistä pidä katsojaa sellaisessa otteessa, että haluaisi tietää mitä lopulta tulee tapahtumaan. Sarjan loppuessa päähenkilöiden tapahtumiin suhtautuu vaan kovin välinpitämättömästi. Ainakaan näillä näyttelijöillä ei tarinaan tullut mitään lisäarvoa. Sen sijaan uskoisin, että näillä näyttelijöillä taidokasta ensimmäistä kautta olisi silti katsonut mielellään.

Credit: hbonordic.com


Hämmennys ja luonnollisesti myös harmitus, siinä päällimmäiset tunnelmat. Mutta kuten jo totesin, True Detectiven tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä. Ei tätä ainakaan tällaiseen kannata jättää. Ja voihan toki olla, että joku tästä tykkää ja hyvä niin. Minusta tämä taas ei toiminut edes ilman vertauksia edelliseen kauteen. Rikos on vaikea tyylilaji eikä siinä pärjää menneisyyden maineella. Tulevaisuus voi kuitenkin olla loistava menneisyyden painosta huolimatta.

2 kommenttia:

  1. Katsoin ensimmäisen kauden, josta tykkäsin kovasti ja petyin rankasti, kun luin, ketkä ovat toisella kaudella, jota veikkasin jo huonoksi enkä ole vielä katsonut enkä tiedä, katsonko ja ukkokaan ei tiedä. Hän ei muuten meinannut katsoa ensimmäistä kautta, kunnes hän liityi seurakseni katsomaan ja tykästyi kovasti ja uskon, että juuri niiden näyttelijöiden takia hän pystyi katsomaan. Woody ja Matthew <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuossa kyllä ennakolta tosiaankaan kovin kiinnostavat näyttelijät olleet, mutta ainahan on (onneksi) mahdollisuus olla väärässä ja aina sitä voi näyttelijäkin tehdä elämänsä roolin... Ja toisaalta kyllä noiden ensimmäisen kauden herrojenkin monta elokuvaa olisi voinut jättää tekemättä. Mutta ei, tämä toinen kausi ei vaan toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, ei näyttelijöiden eikä juonen osalta.

      Poista