sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Amaryllis ja hyasintti sekä muut joulukuun ihanuudet

Pari viikkoa sitten hankin jo tämän vuoden joulukukat kotiini ilahduttamaan. Marraskuu meni niin kiireessä ja samoin tämä joulukuun alku, mutta nyt joulukuu ennen pyhiä pitäisi olla suhteellisen vapaa myös vapaa-ajalle. Jostain syystä syksy on aina minulla kovin kiireinen. Tilanne on sama joka vuosi, syyt vain vaihtuvat. Työn puolesta suurimmat kiireet syksyltä on nyt viime viikonlopun myötä ohitettu ja olen jo samassa hässäkässä ehtinyt hankkia kaikki joululahjat ja muut jouluhankinnat. Postilakko oli siinä vaikuttimena, sillä täällä Helsingissä ei ainakaan posti kulkenut viikkoon ja vaikutukset tuntuivat vielä viime tällä viikollakin. Hyvä, että sovinto syntyi ja siitä sai vielä vauhtia joulutohinoihin. Yleensä en pahemmin käy joulukuussa kaupoissa, mutta nyt lauantaina kävin ja hyvin kauppakeskukseen mahtui veronpalautuksista huolimatta. Pakettiautomaatit toki ovat täynnä ja itsekin odotan ensi viikolla kotiinkuljetusta; tämä on sitä nykyaikaa.


Kukkia on kuitenkin päästävä ihan livenä katselemaan. Hankin itselleni perinteiset hyasintit, tietenkin parvekkeelle, koska aiheuttavat valitettavan paljon allergiaa. Päädyin ihan niihin kaikkein voimakkaimpiin eli violetteihin, kun ei sillä mitään merkitystä parvekkeella ole. Lämpimät säätkin nyt suosivat, joten ehkä pääsevät jopa kunnolla avautumaan. Ainakin kaikkien aikojen joulukuun lämpöennätys on syntynyt eilen illalla, joten toivottavasti jatketaan samalla linjalla. Joululoma kun koittaa parin viikon kuluttua, toivon mukavia säitä Suomeen vapaiden viettoon, jotta ulkoilukin olisi mahdollista. Itselleni nykyiset säät ovat aivan täydelliset!


Sen verran ehti marraskuussa lunta ripotella hetkellisesti, että joulukorttikuvat ehdittiin ottaa. Muuta iloa siitä ei sen kummin joulukorteissakaan ole kuin että kuvat vähän kirkastuvat. Muilta osin on niin säkästä kiinni millaista säätä viikonloppuisin meille tarjotaan. Lyhyet ovat päivän hetket toimistotyössä käyvälle viikonloppuisinkin, mutta kohtahan se pimein aika on saavutettu. Tämä loppusyksy menee niin kiireessä joulumyyjäisten, työkiireiden ja nelosluokkalaisten tanssiaisten merkeissä, että eihän tässä edes pimeyttä huomaa. Toissapäivänä tuli myös koettuna elämäni ensimmäiset syksyn ylioppilasjuhlat, jotka voittavat kyllä mennen tullen keväiset juhlat. Pieni ja paljon tunnelmallisempi tilaisuus, jossa ylioppilaat olivat juhlan keskipiste oli jotain aivan ainutlaatuista. Itsekin olen kevään ylioppilaita ja toki se oli aivan ikimuistoista helteineen sekä tietysti erityisvuosi 1995, mutta ehdottomasti annan oman arvon sille tunnelmalle, joka on saavutettavissa joulukuun alussa, kun juhlittavia on vain ainoastaan ylioppilaat eikä kenelläkään ole kiire mihinkään. Itsenäisyyspäivän alusta on upea paikka tälle hienolle juhlalle. Tein myös paluun omaan vanhaan kouluuni, vaikka paikka oli toki eri, mutta sama koulu. Ajatella, 20,5 vuotta on kulunut jonnekin ihan tuosta vain. Puolet elämästäni.


Hankin kotiini myös taas pari amaryllistä, jotka vielä availevat kukkiaan. Sijoitin ne tällä kertaa keittiöön, jossa toivottavasti kukkivat pitkään. Mukavan pitkäikäisiä amaryllikset tuntuvat olevankin. Jossain kaupoissa olen nähnyt tulppaanejakin mainostettavan, mutta en ole niitä itse vielä nähnyt. Kohtahan se jo niidenkin aika koittaa, vaikka se ehkä enemmän kevättalven kukka onkin! Joka tapauksessa sipulikukkien aikaa kovasti tässä eletään kevääseen saakka. Ja siellähän me kohta olemme. Taas!

Kovasti mielisin jouluksi uusia orkideoita, mutta työhuoneen ikkuna on tällä hetkellä kovin täynnä. Talven myötä on varmaan tilaa taas kyllä tulossa, mutta tällä hetkellä sitä ei taida olla tarjota. Toivotaan, että nähdään joulukuussa paljon aurinkoakin, jotta kaikki kukkavanat ja nuput jatkavat kehitystään. Muuten sitten jatketaan taas keväällä siitä, mihin jäätiin. Kahden kuukauden päästä olemmekin valon suhteen jo aivan toisessa tilanteessa; sitkeät ja parhaat selviävät kevääseen. Muita paljon kasteltavia en hankikaan, koska vuodenvaihteessa ei aina välttämättä ehdi kovin tasaisia pätkiä viettääkään ja kastelu on erittäin haastavaa. Tämän vuoksi esim. joulutähdet eivät meillä kukoista, vaikka kauniita kukkia ovatkin. Sipulikasvit ja orkideat, siinä ovat meikäläisen joulukukat. Tulppaanit ja neilikat tulevat sitten joulun jälkeen; ja en malta niitä odottaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti