Välimeri parvekkeella

Tämä toukokuu on ollut siitä aivan poikkeuksellinen, että Välimeren kasvit saivat jo alkukuusta siirron parvekkeelle kesää viettämään. Normaalisti oliivipuu on siirretty parvekkeelle jossain vaiheessa toukokuuta, mutta ihmeköynnökset lähes poikkeuksetta vasta kesäkuun puolella. Mukavaa, että toukokuun säät ovat suosineet, sillä samalla saa työhuoneen kukkaikkunalle taas paljon enemmän tilaa; ainakin hetkeksi!

Ihmeköynnökseni ovat jo useamman vuoden vanhoja ja talvehtivat hyvin ja helposti kotona työhuoneessa. Vettä tarvitsevat kyllä koko talven, mutta ovat siitä hyviä, että lehdistä näkee, kun sitä kaipaavat. Ja mikä parasta, lehden ilmaisevat asian siinä vaiheessa, kun ei ole vielä liian myöhäistä. Joskus ne ovat tiputtaneet lähes kaikki lehdet, mutta yleensä vain osan. Kevättalvella ne myös alkavat yleensä kukkia. Keväisin tai kevättalvella olen ne yleensä myös leikannut, koska niiden piikit tarttuvat aina vaatteisiin, joten pisimmät lehdettömät roiskot ovat silloin saaneet lähteä. Tänä vuonna en istuta niitä uudelleen, mutta ensi vuonna lienee taas tarpeellista. Ihmeköynnökset tuntuvat kasvattavan kovasti juuria ja ruukku on niitä nopeasti Muutenkin suuri ruukku on hyvä vaihtoehto, jotta ei tarvitse aivan päivittäin sentään ihmeköynnöstä kastella.

Oliivipuunikin ovat useamman vuoden vanhoja ja viime vuodet nekin ovat talvehtineet työhuoneessa. Tänä vuonna niistä varsinkin toinen oli jossain vaiheessa päässyt todella pahasti kuivahtamaan, mutta toipui siitä onneksi talven mittaan. Keväällä huomasin niissä kyllä kilpikirvainvaasion ja sen puhdistuksen yhteydessä leikkasin molemmat, jotta pahiten tahmaisista lehdistä päästiin myös eroon. Toinen tuli parturoitua todella lyhyeksi ja se ei ole oikein vieläkään kasvattanut lehtiä. Toiseen niitä on taas alkanut oikein mukavasti taas ilmestyä. Hankin niihin myös myrkytystikkuja, jotka ovat oikein käteviä, mutta erittäin vaikeita löytää! Myrkkysprayt ovat ihan hyviä nekin, mutta minä onneton saan niistä pitkän ajan jälkeenkin päänsäryn ja joskus migreenin. Mutta eiköhän mäntysuopapesu, leikkaus ja myrkytys ja niihin kilpikirvoihin taas tepsi!

Tänä kesänä voisi myös kokeilla taas kiinanruusua parvekkeella. Kiinanruusun ikuinen ongelma on myös aina tuholaiset ja talvella toinkin sen työhuoneen lattialle vähän kuin saattohoitoon. Se leikattiin, suihkutettiin ja myrkytettiin ja lopuksi poistin vielä erikseen kaikki vaurioituneet lehdet. Siihen se jäi työhuoneen lattialle kastelua lukuun ottamatta ilman muuta hoitoa ja kas kummaa, kylläpä se onkin kasvanut hienoksi ihan huomaamatta ja aivan ilman tuholaisia. Voi hyvin olla, että sitäkin voisi parvekkeella ulkoiluttaa ihmeköynnösten seurana!