Innostuin vähän liian myöhään Ikean Hemnesin punaisesta kapeasta ja korkeasta lipastosta. Sellainen on ollut myynnissä muutama vuosi sitten, mutta poistunut huomaamattani. Tänä keväänä tuli myyntiin muita tuotteita, mutta niille ei nyt valitettavasti ollut tilaa ja tarvetta, mutta sille kapealle lipastolle kylläkin. Onneksi aina voi maalata!
Kodinhoitohuoneen ja eteisen oven pielessä meillä oli vuosia pieni, mutta erittäin tarpeellinen Expedit-hylly punoskoreineen pipoille ja hanskoille. Hylly toimi hyvin siihen saakka, kunnes meille tuli vajaa kaksi vuotta sitten beaglenpentu. Sanotaanko näin, että jäljellä on kaksi ehjää punoskoria ja kahta ei enää ole; mikä on toisaalta ihan hyvä saldo meidän täystuholta kuitenkin. Punoskoreissa oli myös se huono puoli, että niihin sai sullottua tiiviisti ihan liikaa niitä pipoja ja hanskoja eikä pohjalla olevia tullut koskaan käytettyä. Lipasto oli toiveissa joka tapauksessa ja jossain lehdessä näin kuvan punaisesta Hemnesistä, mistä kovasti innostuin. Tätä kyseistä mallia kun ei sitten punaisena ollut saatavana, päädyimme maalaamiseen. Kiinanpunainen lipasto kun oli vaan viennyt sydämen mennessään!
Sen verran netissä maaleihin tutustuin, että tiesin, että Tikkurilan Helmi-kalustemaali himmeänä tuntuisi sopivalta. Värejäkin on aivan mielin määrin, kunhan vaan kaupassa valitsee. Ja niinhän niitä siellä kaupassa olikin! Ja kerrankin pääsin niitä värikortteja käyttämään. Niistä oli helppo katsoa parhaimmilta tuntuvat värit ja ykkösenä oli kyllä aivan täydelliseksi osoittautunut granaattiomena. Maalin valitseminen huonekaluun oli mielestäni erittäin helppoa, mutta tarjolla olevasta värimäärästä esim. seinän värin valitseminen ei voi olla kovinkaan helppoa.
Hemnes-tuotteetkin olivat alkukesästä sopivasti tarjouksessa, niin maalaushommatkin saatiin hyvin nopeasti tehtyä. Saman värin sai myös olohuoneen kukkapöytänä toiminut pieni Jyskin valkoinen mäntylipasto, josta tuli uuden maalin kanssa aivan toisenlainen. Vielä en ole kukkaa uskaltanut sille paikalle palauttaa, mutta uskoisin sen lähiaikoina olevan toivottavasti mahdollista. Keväällä löysin Prismasta ihanan ja tehoiltaan olohuoneeseen aivan täydellisen (ja vielä punaisen!) retrotuulettimen, joka on ainakin saanut olla lipastolla täysin rauhassa. Eipä tässä metallisessa tuulettimessa oikein mitään hajoavaa toisaalta olekaan kuin jyrsittäväksi kelpaava johto (ei ole toistaiseksi onneksi maistunut) ja johdonkin saa kuljetettua lipaston takaosan kautta niin, ettei tuulettimen putoaminen ole kovinkaan helppoa. Beaglenkestäviä ratkaisuja siis.
Hemnes-lipastonkin maalaus onnistui todella hyvin ja siitä tuli mielestäni oikein kaunis muuten mustapainotteiseen kodinhoitohuoneeseen. Lipasto on kyllä myös todella siisti ratkaisu ja siitä innostuneena on myös kodinhoitohuoneen tasoja saatu muutenkin raivattua kesäloman mittaan. Koiralta on nostettu turvaan yhtä sun toista ja vähitellen niille on täytynyt etsiä (siis raivata) paikat muualta tai jotain on jopa palautettu paikalleen. Korit ja muovisia sulkemisnipsuja omaavat tavarat (reput, kaulapannat, valjaat jne.) on syytä pitää edelleen beaglen ulottumattomissa. Aiemman beaglen tuoman kokemuksen perusteella muoviset sulkemisnipsut ikuisesti ja korit taas pääsevät alkuperäiseen käyttöönsä ehkä muutaman vuoden kuluttua...
Kodinhoitohuoneen ja eteisen oven pielessä meillä oli vuosia pieni, mutta erittäin tarpeellinen Expedit-hylly punoskoreineen pipoille ja hanskoille. Hylly toimi hyvin siihen saakka, kunnes meille tuli vajaa kaksi vuotta sitten beaglenpentu. Sanotaanko näin, että jäljellä on kaksi ehjää punoskoria ja kahta ei enää ole; mikä on toisaalta ihan hyvä saldo meidän täystuholta kuitenkin. Punoskoreissa oli myös se huono puoli, että niihin sai sullottua tiiviisti ihan liikaa niitä pipoja ja hanskoja eikä pohjalla olevia tullut koskaan käytettyä. Lipasto oli toiveissa joka tapauksessa ja jossain lehdessä näin kuvan punaisesta Hemnesistä, mistä kovasti innostuin. Tätä kyseistä mallia kun ei sitten punaisena ollut saatavana, päädyimme maalaamiseen. Kiinanpunainen lipasto kun oli vaan viennyt sydämen mennessään!
Sen verran netissä maaleihin tutustuin, että tiesin, että Tikkurilan Helmi-kalustemaali himmeänä tuntuisi sopivalta. Värejäkin on aivan mielin määrin, kunhan vaan kaupassa valitsee. Ja niinhän niitä siellä kaupassa olikin! Ja kerrankin pääsin niitä värikortteja käyttämään. Niistä oli helppo katsoa parhaimmilta tuntuvat värit ja ykkösenä oli kyllä aivan täydelliseksi osoittautunut granaattiomena. Maalin valitseminen huonekaluun oli mielestäni erittäin helppoa, mutta tarjolla olevasta värimäärästä esim. seinän värin valitseminen ei voi olla kovinkaan helppoa.
Hemnes-lipastonkin maalaus onnistui todella hyvin ja siitä tuli mielestäni oikein kaunis muuten mustapainotteiseen kodinhoitohuoneeseen. Lipasto on kyllä myös todella siisti ratkaisu ja siitä innostuneena on myös kodinhoitohuoneen tasoja saatu muutenkin raivattua kesäloman mittaan. Koiralta on nostettu turvaan yhtä sun toista ja vähitellen niille on täytynyt etsiä (siis raivata) paikat muualta tai jotain on jopa palautettu paikalleen. Korit ja muovisia sulkemisnipsuja omaavat tavarat (reput, kaulapannat, valjaat jne.) on syytä pitää edelleen beaglen ulottumattomissa. Aiemman beaglen tuoman kokemuksen perusteella muoviset sulkemisnipsut ikuisesti ja korit taas pääsevät alkuperäiseen käyttöönsä ehkä muutaman vuoden kuluttua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti