Syksy tulee kun muratit ovat parhaimmillaan. Niin taas tänäkin vuonna. Yöt viilenevät jo uhkaavasti ja selvää on, että kesäaika on päättymässä. Vielä parvekkeella pärjää monikin kasvi, melkeinpä jouluunkin saakka, mutta vähitellen sieltä on siirrettävä talven suojaan vuoronperään yksi jos toinenkin kasvi. Jostain syystä kesä tuntuu niin lyhyeltä tähän aikaan vuodesta...
Krysanteemit ruskettuivat hetkessä, kun niiden aika alkoi olla ohi. Pitkään niistä iloa kyllä olikin ja vihreänä pallona olisivat myös ihan hienot kukkien poiston jälkeen. Tällä kertaa taidan vain vaihtaa krysanteemit syysistutuksiin. Puksipuut ovat myös hyvin viihtyneet parvekkeella. Ne vien loppusyksystä maalle talven viettoon. Ne saattavat olla myös pienen koonsa ja helppohoitoisuutensa puolesta olla ainoat kasvit, jotka ensi vuonna tuon parvekkeelle. Remonttien vuosi kun kutsuu silloin.
Parvekkeen huoltotöistä ei ole vielä tihkunut tietoja sen kummemmin, mutta alun perin on tarkoitus ollut, että se tehdään ensi kesänä. Joka tapauksessa taloyhtiön sukitus tehdään silloin ja ensimmäisillä työt ovat jo tällä viikolla alkaneet. Kotimme on viimeisessä kohteessa ja alustava aikataulu osuu ensi kesään, näillä näkymin elokuuhun, mutta mistä sen tietää. Joka tapauksessa asuminen ja kastelu on silloin lievästi sanottuna haastavaa, joten näillä näkymin sinnitellään yksi vuosi ilman parvekeistutuksia. Kodin huonekasveja ei voi mihinkään siirtää, joten niiden kastelurumba saa täten olla ihan riittävästi. Viemärit eivät ole kyseisenä aikana käytössä eikä vettä tietenkään myöskään tule, joten jostain on karsittava.
Ja ne muratit. Ne ovat tosiaan nyt parhaimmillaan. Tässä vaiheessa vuotta niin harmittaa, että kasvukausi päättyy juuri nyt. Jätän talveksi muutaman muratin parvekkeelle vihertämään, mutta suurimman osan ajattelin viedä maalle kellariin. Saavat sitten viettää ensi kesänkin siellä. Mansikka- ja muratti-istutukset taidan jättää parvekkeelle, koska olivat todella hienoja kirjavine lehtineen koko viime talven. Tai ehkä sitten kuitenkin vain pakkasiin saakka...
Kuun vaihteessa leikkasin hortensian vanhat kukat ja huonot lehdet pois. Niiden alta paljastui valtavasti uusia lehtiä ja sitten oli syyskuun aikana vielä ilmestynyt uudet kukat. Todella harmi, etteivät tulleet jo aiemmin. Hortensian siirrän sisätiloihin kukkimaan, koska eihän se tuolla viilenevässä ilmassa enää kuki. Enemmän iloa niistä kukista on sisällä kuin hortensiasta ulkona parvekkeella. Katsotaan sitten kukkimisen jälkeen vieläkö talvehtimista parvekkeella kannattaa kokeilla. Sisätiloissa olen saanut hortensian kyllä talvehtimaan, mutta niiden mullassa on paljon enemmän elämää kuin kukkamullassa enkä siksi välttämättä haluaisi sitä kokeilla. Talvikaudella aina niin kovasti kaipailen viherhuonetta tai verantaa...
Pelargonit vielä myös talvisäilytykseen. Ne ovat sen verran kivoja, että ei niitä aivan pakolla halua joka vuosi uusia. Sisätiloihin ne eivät meillä oikein mahdu ja luultavasti työhuoneessa olisikin niille ihan liian lämmintä. Hyvin ovat tuntuneet maalla kellarissa viihtyvän. Sen sijaan ihmeköynnöksille olen raivannut työhuoneesta jo tilaa ja sinne ne siirtyvät istutuksen jälkeen. Tuntuvat taas kuivuvan niin paljon, että ruukut taitavat olla täynnä juuria. Oliivipuut taidan siirtää sisälle myöhemmin lokakuussa, kun eivät tunnu olevan mitenkään erityisen kylmänarkoja.
Siinä se sitten taas oli, se kesäaika. Henkisesti ei vielä ole valmis syksyyn ja pimeytyyn, mutta sieltä sitä taas tullaan. Kevät, kesä ja valoisa aika tuntuu niin lyhyeltä, vaikka kyllähän sitä on tässä piisannut. Näin vanhemmiten olen kyllä alkanut enemmän arvostaa neljää vuodenaikaa, vaikka talvesta en edelleenkään välitä. Se saisi olla lyhyempi ja valoisampi, mutta minkäs teet. Mutta kyllä sitä valoa ja lämpenemistä sitten arvostaakin. Ja pitkän kesän jälkeen on pimeät illat todella tervetulleita. Koirakin on viihtynyt elokuusta lähtien parvekkeella todella pitkään, kun illat ovat viilentyneet. Kaikesta kannattaa ottaa ne parhaat puolet irti.
Krysanteemit ruskettuivat hetkessä, kun niiden aika alkoi olla ohi. Pitkään niistä iloa kyllä olikin ja vihreänä pallona olisivat myös ihan hienot kukkien poiston jälkeen. Tällä kertaa taidan vain vaihtaa krysanteemit syysistutuksiin. Puksipuut ovat myös hyvin viihtyneet parvekkeella. Ne vien loppusyksystä maalle talven viettoon. Ne saattavat olla myös pienen koonsa ja helppohoitoisuutensa puolesta olla ainoat kasvit, jotka ensi vuonna tuon parvekkeelle. Remonttien vuosi kun kutsuu silloin.
Parvekkeen huoltotöistä ei ole vielä tihkunut tietoja sen kummemmin, mutta alun perin on tarkoitus ollut, että se tehdään ensi kesänä. Joka tapauksessa taloyhtiön sukitus tehdään silloin ja ensimmäisillä työt ovat jo tällä viikolla alkaneet. Kotimme on viimeisessä kohteessa ja alustava aikataulu osuu ensi kesään, näillä näkymin elokuuhun, mutta mistä sen tietää. Joka tapauksessa asuminen ja kastelu on silloin lievästi sanottuna haastavaa, joten näillä näkymin sinnitellään yksi vuosi ilman parvekeistutuksia. Kodin huonekasveja ei voi mihinkään siirtää, joten niiden kastelurumba saa täten olla ihan riittävästi. Viemärit eivät ole kyseisenä aikana käytössä eikä vettä tietenkään myöskään tule, joten jostain on karsittava.
Ja ne muratit. Ne ovat tosiaan nyt parhaimmillaan. Tässä vaiheessa vuotta niin harmittaa, että kasvukausi päättyy juuri nyt. Jätän talveksi muutaman muratin parvekkeelle vihertämään, mutta suurimman osan ajattelin viedä maalle kellariin. Saavat sitten viettää ensi kesänkin siellä. Mansikka- ja muratti-istutukset taidan jättää parvekkeelle, koska olivat todella hienoja kirjavine lehtineen koko viime talven. Tai ehkä sitten kuitenkin vain pakkasiin saakka...
Kuun vaihteessa leikkasin hortensian vanhat kukat ja huonot lehdet pois. Niiden alta paljastui valtavasti uusia lehtiä ja sitten oli syyskuun aikana vielä ilmestynyt uudet kukat. Todella harmi, etteivät tulleet jo aiemmin. Hortensian siirrän sisätiloihin kukkimaan, koska eihän se tuolla viilenevässä ilmassa enää kuki. Enemmän iloa niistä kukista on sisällä kuin hortensiasta ulkona parvekkeella. Katsotaan sitten kukkimisen jälkeen vieläkö talvehtimista parvekkeella kannattaa kokeilla. Sisätiloissa olen saanut hortensian kyllä talvehtimaan, mutta niiden mullassa on paljon enemmän elämää kuin kukkamullassa enkä siksi välttämättä haluaisi sitä kokeilla. Talvikaudella aina niin kovasti kaipailen viherhuonetta tai verantaa...
Pelargonit vielä myös talvisäilytykseen. Ne ovat sen verran kivoja, että ei niitä aivan pakolla halua joka vuosi uusia. Sisätiloihin ne eivät meillä oikein mahdu ja luultavasti työhuoneessa olisikin niille ihan liian lämmintä. Hyvin ovat tuntuneet maalla kellarissa viihtyvän. Sen sijaan ihmeköynnöksille olen raivannut työhuoneesta jo tilaa ja sinne ne siirtyvät istutuksen jälkeen. Tuntuvat taas kuivuvan niin paljon, että ruukut taitavat olla täynnä juuria. Oliivipuut taidan siirtää sisälle myöhemmin lokakuussa, kun eivät tunnu olevan mitenkään erityisen kylmänarkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti