Novitan kesänumeron julkaisu kolkuttelee jo ovella, mutta kiireisen syksyn myötä talvi-numeroon tutustuminen on jäänyt näiden kiireiden jalkoihin. Pikasilmäyksellä en huomannut lehden ilmestyessä mitään täysin vangitsevaa ohjetta, joten palaaminen lehteen on siten siirtynyt. Kiinnostavia sukkia lehdestä kyllä löytyi sekä mukava Suomi 100 -liite.
Sukkaohjeet tosiaan tuntuivat heti kaikkein kiinnostavimmilta ja niitä on onneksi mukana kaikissa lehdissä! Lehdessä kun on paljon erilaisia ohjeita, aina ei löydy itselle välttämättä mitään neulottavaa, jos oma suosikkityö on toteutettu langalla, joka ei itseä houkuttele. Lukijoiden toiveita kun on monenlaisia, on lehtikin siten pidettävä monipuolisena. Villasukat ovat nykyään niin valtavan suosittuja, että niistä löytyy hienoja ohjeita jokaisen vuodenajan lehteen. Itse tykkään pitkävartisista malleista, mutta onneksi näitä lyhyitäkin voi niihin soveltaa!
Polaris-sukat ajattelin tehdä, vaikka ohjeen puolesta on ihan perussukista kysymys, mutta lanka kiinnostaa sitäkin enemmän! Polariksessa on todella kaunis pinta ja tästä langasta olisi kiva saada lisää ohjeita vuoden mittaan. Muilta osin lehdessä oli mm. runsaasti villatakkeja, villapaitoja, huiveja eikä lemmikkejään oltu unohdettu.
Lehden mukana tulleessa liitteessä oli paljon Suomi-tuotteita. Osa neuleista oli todella kivoja ja joskus niistä voisi jotain toteuttaakin, etenkin näin olympiavuonna. Vaihdoin neljä vuotta sitten työpaikkaa ja jätin taakseni monta vuotta suomalaisen huippu-urheilun parissa. Viime aikoina olenkin siitä todennut, että jäin kyllä käytännössä eläkkeelle urheilusta, sillä niin täysin jätin sen kaiken taakseni. En ole kaivannut koskaan yhtään mitään; niin kauan tuli sen maailman parissa puurrettua. Maajoukkuejääkiekkoa lukuun ottamatta en seuraa enää mitään urheilua. Tämän vuoksi en jaksa olympialaisistakaan innostua (tämä lause olisi aiemmin pistänyt miettimään, että mitähän vakavaa sairautta sairastan...), vaikka niin monta vuotta urheilu ja aivan erityisesti talviolympialaiset olivat todella lähellä sydäntäni. Palo on sammunut, mutta never say never. Tämän vuoksi innostuin näistä Suomi-neuleistakin. Ensinnäkin niiden suunnittelu ja hieno toteutus on todella hankalaa, joten on aivan huikeaa, että näin hienoja töitä on saatu aikaiseksi! Ehkä vielä joskus minullakin on tarvetta sinivalkoisiin neuleisiin...
Kevät kolkuttelee jo neuleissakin ovella ja Novitan kevät-numerokin on vain muutaman viikon päässä. Pastellisia kevätneuleita on luvassa ja niin lupaa jo otsikkokin. Ne eivät ole minun juttuni, mutta eiköhän niitä villasukkiakin taas lehdestä löydy!
Sukkaohjeet tosiaan tuntuivat heti kaikkein kiinnostavimmilta ja niitä on onneksi mukana kaikissa lehdissä! Lehdessä kun on paljon erilaisia ohjeita, aina ei löydy itselle välttämättä mitään neulottavaa, jos oma suosikkityö on toteutettu langalla, joka ei itseä houkuttele. Lukijoiden toiveita kun on monenlaisia, on lehtikin siten pidettävä monipuolisena. Villasukat ovat nykyään niin valtavan suosittuja, että niistä löytyy hienoja ohjeita jokaisen vuodenajan lehteen. Itse tykkään pitkävartisista malleista, mutta onneksi näitä lyhyitäkin voi niihin soveltaa!
Polaris-sukat ajattelin tehdä, vaikka ohjeen puolesta on ihan perussukista kysymys, mutta lanka kiinnostaa sitäkin enemmän! Polariksessa on todella kaunis pinta ja tästä langasta olisi kiva saada lisää ohjeita vuoden mittaan. Muilta osin lehdessä oli mm. runsaasti villatakkeja, villapaitoja, huiveja eikä lemmikkejään oltu unohdettu.
Lehden mukana tulleessa liitteessä oli paljon Suomi-tuotteita. Osa neuleista oli todella kivoja ja joskus niistä voisi jotain toteuttaakin, etenkin näin olympiavuonna. Vaihdoin neljä vuotta sitten työpaikkaa ja jätin taakseni monta vuotta suomalaisen huippu-urheilun parissa. Viime aikoina olenkin siitä todennut, että jäin kyllä käytännössä eläkkeelle urheilusta, sillä niin täysin jätin sen kaiken taakseni. En ole kaivannut koskaan yhtään mitään; niin kauan tuli sen maailman parissa puurrettua. Maajoukkuejääkiekkoa lukuun ottamatta en seuraa enää mitään urheilua. Tämän vuoksi en jaksa olympialaisistakaan innostua (tämä lause olisi aiemmin pistänyt miettimään, että mitähän vakavaa sairautta sairastan...), vaikka niin monta vuotta urheilu ja aivan erityisesti talviolympialaiset olivat todella lähellä sydäntäni. Palo on sammunut, mutta never say never. Tämän vuoksi innostuin näistä Suomi-neuleistakin. Ensinnäkin niiden suunnittelu ja hieno toteutus on todella hankalaa, joten on aivan huikeaa, että näin hienoja töitä on saatu aikaiseksi! Ehkä vielä joskus minullakin on tarvetta sinivalkoisiin neuleisiin...
Kevät kolkuttelee jo neuleissakin ovella ja Novitan kevät-numerokin on vain muutaman viikon päässä. Pastellisia kevätneuleita on luvassa ja niin lupaa jo otsikkokin. Ne eivät ole minun juttuni, mutta eiköhän niitä villasukkiakin taas lehdestä löydy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti